Päivitystä Sallyn tilanteesta ja muita huolia

Edellisestä postauksesta näyttää olevan kohta kaksi vuotta, enkä tiedä, miten pitkään menee seuraavaan. En siis ole suunnitellut mitään aktiivisen bloggauksen uudelleen aloittamista, sillä tiedän opiskelukiireiden vievän piakkoin suurimman osan ajastani. Haluan nyt kuitenkin antaa pientä päivitystä Sallyn tilanteesta. Toivottavasti siitä on apua päätöksenteossa jollekin muulle samassa tilanteessa olevalle, joka googlettelee kokemuksia nivelrikkohevosista. (Itse ainakin tein sitä ensimmäiset päivät diagnoosin jälkeen.)

Sally kesällä 2014

Mennäänpä sitten asiaan. Heti diagnoosin jälkeen poni oli eläinlääkärin ohjeistuksen mukaan käytännössä täysin nolla liikunnalla, muistaakseni useita kuukausia. Kun oireilua ei enää ollut, aloitin kevyen liikutuksen eli teimme silloin tällöin lyhyitä kävelylenkkejä maastossa. Seurasin hyvin tarkkaan aina ilmaantuuko liikutuksen jälkeen jotakin oireita. Koska niin ei tapahtunut ja ponilla oli aina intoa, päätin että annan sen juosta lenkeillä, jos se itse haluaa. Ja halusihan se, eikä siitä mitään ongelmia tullut. Tosin täytyy ottaa huomioon, että liikutus oli hyvin satunnaista, enimmillään pari kertaa viikossa, osin nivelrikon, osin omien aikataulujen takia. Mutta tilanne siis vaikutti pitkään oikein hyvältä. Kevyt liikuttelu oli hyväksi sekä painonhallinnan että liikkumattomuuden aiheuttaman huonon käytöksen kannalta. Kunnes sitten...

Viime keväänä poni alkoi taas aamuisin liikkua vaikesti ja jäykästi. Iltaa kohden se tuntui kuitenkin hiukan vertyvän, joten ensimmäinen ajatus oli tietenkin, että se on vain jumissa ja aloimmekin tehdä pieniä talutuslenkkejä, jotka alkuun vaikuttivat hiukan auttavan. Jonkin ajan kuluttua kävely alkoi kuitenkin olla hankalaa ja varovaisen oloista iltaisinkin, erityisesti oikea etunen oireili, veikkei selkeää ontumista ollutkaan. No, meillä oli jäljellä kipulääkettä Kipinän aikaisemmasta pienestä jalan nyrjäytyksestä, joten annoimme sen lopun kuurina ponille. Lisäksi jalkoihin alettiin laittaa aina iltaisin linimenttiä (MSM) ja etusiin vielä yöksi fleece-pintelit päälle.

Alkuun hoidosta ei ollut merkittävästi apua. Aamuisin oli hiukan helpompaa, mutta illalla vaikutusta ei enää huomannut. Tilannetta ei yhtään helpottanut, että samoihin aikoihin Kipinälle oli ilmestynyt hengitystieongelmia: ajoittaista yskimistä, pienenkin hengästymisen jälkeen vinkunaa jne. Tässä vaiheessa aloin jo vakavasti pohtia, miten pitkään tilannetta voidaan seurata ja mitä, jos jalkaongelmat vielä pahenevat.

Kipsu kesällä 2013

Onneksi viime päivinä Sallin tilanne on alkanut vaikuttaa hiukan valoisammalta. Oikeastaan tällä viikolla se on alkanut illalla sisälle ottaessa vaikuttaa kävelevän suhteellisen normaalisti ja olenpa nähnyt sen ottavan muutaman juoksuaskeleenkin. Nyt on siis menty pelkällä linimentti hoidolla, sillä kipulääke loppui jo jonkin aikaa sitten, joten siinä mielessä olen toiveikas, että oireet menisivät kokonaan ohi. Vielä ei kyllä uskalla pahemmin juhlia, mutta onhan tämäkin jo jotain.

Kevät 2014

Olen myös yrittänyt pohtia, mistä tuo vaiva voisi johtua, sillä vasempaan etuseen (ei oireileva) on ilmestynyt kavion ja vuohisnivelen väliin, jalan etupuolelle jonkinlainen näkyvä, kova patti ja tuntuu (en ole aivan varma asiasta), että oireilevassa jalassa olisi myöskin vuohisnivelen ulkoreunassa pientä eroa toiseen jalkaan, mutta tämä ei tosiaan ole kovin selkeä. Voisiko olla, että nivelrikko on alkanut nyt näkyä muissakin nivelissä, kuin siinä, josta diagnoosi tehtiin?

Joka tapauksessa toivottavasti nämä oireet olisivat oikeasti jo menneet ohi, kuten on vaikuttanut tapahtuneen. Jatkan kuitenkin ehdottomasti iltaisin linimenttihoitoa ja lisäksi yritän saada ponin syömään MSM- ja glukosamiinijauheensa. Niitä on siis syötetty diagnoosista lähtien, mutta nykyisestä merkistä poni ei ilmeisesti pidä ja jättää syömättä.


Teen todennäköisesti taas jossain vaiheessa päivitystä Sallyn tilanteesta (en tiedä, kuinka monta vuotta menee) ja myös Kipsun tilanteesta, jos jonkinlaista muutosta, parempaan tai huonompaan, ilmenee. Nyt olisi kyllä intoa kirjoitella enemmänkin, mutta koska koulu alkaa taas muutaman päivän päästä ja kirjoituksiinkin on enää noin kuukausi(!) aikaa, niin täytyy yrittää keskittyä niihin.

Lupaan kuitenkin palata vielä joskus asiaan.